sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Senkin huivi!

Enpä keksi parempaa haukkumissanaa kuin senkin huivi, tämä sana kelpaa jo toista kertaa käyttöön. Taas sarjaa tulipa tehtyä, mutta....Tuo senkin-alkuinen haukkumailmaisu on lainattu kummipojaltani, joka on nykyisin jo reilut kaksikymppinen jätkä, mutta joka aikanaan puhumaan opetellessaan opetteli myös haukkumasanoja. Itse olin samaan aikaan raskaana ja sain silloin kuulla olevani 'senkin palloeväin' (tarkoitti kai palloeläintä), termi oli pitkään käytössä.

Kyseessä on tyttären tilaus. Ohje löytyi Kotivinkki-lehdestä (ohje ei löydy nettisivuilta, joku tämän loppuvuoden lehti kyseessä).
Huivi näyttää kivalta, yksinkertaisen kauniilta. Mutta vaan näyttää. Tunsin itseni t-o-d-e-l-l-a tyhmäksi neuloessani tätä. Aloitin kolme kertaa, käytin värikyniä ja vaikka mitä apuvälinettä. En vaan saanut mitään tolkkua kirjoitetusta ohjeesta aluksi, kun en tajunnut mikä osa siitä oli laskosreunaa ja mikä osa aluksi pienempää ja myöhemmin isompaa palmikkokoristetta.


Mallissa oli paljon toistuvia kerroksia ja toki myös laskoksien takia paljon lyhennettyjä kerroksia, oli tosi hankala pysyä kärryillä. Vasta kun olin saanut pari kolme palmikkokuviota valmiiksi, aloin tajuta, miten eri kerroksia toistetaan. Ohje on jo nyt kohtuullisen pitkä, mutta jotain selvennystä tai ohjerivien ryhmittelyä olisi kannattanut laittaa mukaan.
Paras apu oli magneettinen ohjepidike, jossa piti käyttää kaikkia irtomagneetteja merkkaamassa, jota pysyin kärryillä siitä mihin kohtaan ohjeessa olin jo päässyt ja mistä kohtaa toistin aiemmin ja tai vielä vähän aiemmin neuvottuja kerroksia. Mulle ei edes saanut puhua tarkoissa paikoissa, perhesopu oli kovilla. Mutta ei se (paljon viime päivinä esillä ollut suomalainen) sisu antanut periksi, aloitin vaan niin monta kertaa uudelleen, että pääsin sinuiksi.






'Lisäväriä' neulomiseen toi vielä valitsemani lanka, jonka piti tilauksen mukaan olla tummanharmaata ja pehmeää, siksi valitsin alpakkalangan - ohjeen jakkilankaa en jostain syystä halunnut etsiä tai tilata mistään. Mutta tätä Lankamaailmasta löytynyttä lankaa en enää tule ostamaan, jos maailmasta jotain muuta lankaa vielä löytyy, koska se oli jotenkin epätasaista, tuhruista, takkuista, solmujakin oli joka kerässä. Ja väri tietty oli erityisen hankala pimenevään vuodenaikana. Ostamani lanka oli ohjeen lankaa ohuempaa, joten neuloin huivin mallia isommaksi, ihan kaikkia ostamiani keriä en kuitenkaan enää jaksanut tuhota, kaksi jäi kiusaksi jämäpussiin ja muistoksi.

Hankala kuvatakin tätä huivinketaletta pimeimpään aikaan, ei mitään väriä...





Onneksi nyt kun huivi tuli vihdoin valmiiksi - langanpäät ja höyrytys sopivasti tuli tehtyä itsepäisyyspäivänä, samoin kuvat siitä pienen lumikerroksen päällä pikku pakkasella, ei tarttenut kuraan tai lätäkköön levitellä näytille. Meinaa melkein unohtua onneksi nyt kaikki vaiva, ihan kiva huivi tästä tuli. Voisin vaikka tehdä joskus uudelleen, mutta ihan muusta langasta ja muun värisenä, ainakin vaaleampana, jotta malli näkyisi paremmin.

torstai 7. joulukuuta 2017

Sukat ja sata

Mikäs olisi sen suomalaisempaa kuin villasukat? Ihan heti en keksi parempaa tapaa aloittaa seuraavaa vuosisataa kuin villasukkien neulominen. Hyvää seuraavaa sataa vuotta, Suomi-neito!

Joo, oikeasti en jaksa ihan jaksa olla kauhean ylevä juhlavuodesta huolimatta, vaikka päivä on tärkeä ja myös itselleni merkittävä, kaksi oleellista perheenjäsentä on ilmaantunut elämääni tänä päivänä. Mutta en oikein kykene keskittymään muuhun juuri nyt, vaikka monta kivaa juttua (=lankakassillista) on aloittamista vaille valmiina eli odottamassa mallitilkkua ja silmukoiden laskemista yms. tarkennusta ja loppumietintää.

Mutta kohta taas (!) lähtee kone käyntiin, toivottavasti, kun puolen vuoden iho-oireisiin on tullut (toistaiseksi ainakin pieni) tauko ruokavaliokokeilun takia. Silti melkein tekisi mieli raapia nahka uudelleen ruvelle, kun vaihtoehtona on elämä ilman maitoa eli juustoja ja gluteiinia eli ruisleipää - no joo, soijarahka on suunnilleen ok, mutta leipäpuolelle pitää saada jotain potkua.

Muutama sukkapari on valmiina pieneen kuvakavalkadiin, vaikkei niissä ole mitään erityistä esiteltävää. Parille jo käyttäjä tiedossa, loput menee odottamaan uusia kavereita ja käyttäjää jemma-nimiseen paikkaan. Jemma pitäisi vaan ensin löytää, se imaisi mm. puolikassillista vauvansukkia, jotka valmistuivat viime lumilla.


Nämä oli unohtuneet, kesäpontson jämälankasukat tulivat jo syksyllä valmiiksi, kummalliset kidutusvälineenoloiset kapeat perussukat, joissa on pieni pitsireuna, joo, mutta jalassa sentään näyttävät sukilta.

Tarkoituksena on vääntää kaikista lopuista sopivanvahvuisista jämäksi jääneistä keränlopuista raitasukkia aina kun ei ole muuta värkättävää meikäläisellä pahasti näppivikaisella tapauksella. Kaksinkertainen hyöty taas, langat vähenee ja näpit saa kyytiä.
Tämä ehkä on ekana jonossa sukkien seassa, ei tartte isosti miettiä puikkokoon lisäksi, valmis Novitan talvilehden malli, jolle on tilausta/käyttöä tiedossa - tykkään tunikoista varsinkin työvaatteena. Väriksi tulee hempeän punaista violetin kanssa. Ei kiitos mitään epäväriä tai sinistä mulle kiitos vähään aikaan!