Uusi vuosi, vanhat kujeet

Olen tehnyt vain taas yhden uudenvuodenlupauksen, sen saman, jonka olen tehnyt vuosia eli olen päättänyt olla tekemättä mitään lupauksia, mutta vähän olen miettinyt tulevaa vuotta.

Täällä blogin puolella jatkan samaa malliin. Yritän vihdoin saada kässäkirjani esiteltyä loppuun ja kaivella lisää  myös vanhoja arkistojani. Toki kaikkea uutta ideaa on myös mielessä ja jemmassa loppuiäksi. Käsitöitä syntyy edelleen varmasti esiteltäväksi asti, toivottavasti saan myös jämälankojani tuhlattua urakalla tai ainakin samaa tahtia kuin viime vuonna,

Yritän taas myös haastaa itseäni opettelemalla tai kokeilemalla jotain uutta, yritän vaikka tehdä jonkun Veera Välimäen jakun ihan kirjaimellisesti ohjeen mukaan tai opetella (=motivoida itseni) tekemään neulepaidan yhtenä kappaleena ilman saumoja  aloittaen sen pääntieltä tai sukkia kärjestä aloittaen - aika jäärä olen: yhden ainoa virkatun jakun olen tehnyt pääntieltä aloittaen ja sukkia kärjestä aloittaen en yhtään.

Mietin välillä, kaipaako joku parempaa ohjetta/lisätietoa jostakin esittelelemistäni töistäni, voisin joskus yrittää kirjoittaa ohjeita niistä?

Ehkä yritän myös saada tälle vähän näkyvyyttä lisää näille teksteilleni. Tilastojen mukaan täällä käy immeisiä, mutta kukaan ei jätä mitään elonmerkkiä itsestään. Toisaalta kirjoittelen näitä myös tulevaisuudessa, vaikkei täällä ketään koskaan kävisikään, sen verran kivaa ja hyödyllistä tämä itselleni on ollut.

Jottei tämä bloggaus jää ilman kuvia, laitan kuvitukseksi joulunajan mukavia makeisia. Jostain paikallisesta kaupasta löytyi vanhantyylinen paperinen karkkipussi, pakko ostaa jo sen hauskan tekstin takia, koska vadelmakarkkeja kaikki saa, mutta komiat ensin

Tämä tuli ostettua sen söpön rasia takia, ei ole vaikea arvata, mitä sen sisällä oli...kissat on meillä aina IN ja sinivalkoiset astiat ovat kovin nostalgisia.

Joulupukin tuomaa

Vaikka itse väsään melkein päätoimisesti käsitöitä ja suurin osa niistä jää omaan käyttöön, ilahdun paljon, kun saan itse muiden tekemiä töitä lahjaksi tai muuten. Nyt viime jouluna pukki toi mulle kaksi käsintehtyä pakettia.

Lainasin Merjalle Arnen ja Carloksen kesäkirjaa ja sain nyt jouluna paketista pannunalusen kirjan inspiroimana - kiitos kauniista väreistä!

Toisessa paketissa oli sukat Kertulta, joka viettää tänään 91 v syntymäpäiviään. Samanmalliset sukat tuli koko perheelle, kaikille omilla väreillä. Onnea!

Tv-käsitöitä

Uutta neuletakkia on kiva tehdä, mutta välillä pitää päästä tekemään jotain pientä ja helposti mukana kuskattavaa. Neuletakissa on valmiina taka- ja etukappaleet kainaloon asti, nyt pitäisi laskea ja miettiä hihojen silmukkamäärät ja värit ja samalla myös päättää lopulta se takin malli, raglania vai ei.

Menossa on kaksi pikkutyötä, lenkkipipo ja taas kerran yksi huivi Bacctus-muunnelma. Molempiin löytyi tietty lankaa kotoa omista jemmoista.

Tarvitsen yhtäkkiä ja yllätyksenä tulleen pakkasen takia jonkun kunnon pipon, joka sopii turkoosiin toppatakkiin. Viime talvena sain jo tehtyä Veera Välimäen kirjasta hassun turkoosi-harmaa-petroolin Maasälpä-huivin, joka on tehty kolmesta tosiinsa liitetystä kolmiosta. Siihenkin löytyi kotoa lankaa, Novitan Woolia kuten nyt pipoon, jossa taitaa olla tylsästi 7 veljestä lankakerien jämiä (luulisin niin, vyötteet ovat kadonneet). Piposta on tulossa se ikisuosikkini makkarapipo, joka on raidoitettu nurjien ja oikeiden silmukoiden raidoilla. Omassani on nyt kahta väriä, turkoosia nurjissa raidoissa ja välissä petroolia oikeaa, mutta petrooli tuskin riittää koko pipoon, lopusta tulee sitten pelkkä turkoosia. Huivia ja pipontekelettä ei nyt pysty kuvaamaan ulkona, -20 C on liikaa pakkasta ulkokuviin ainakin mulle ja pitkä mutkikas huivi vaatisi joko paljon tilaa tai kuvaajan + poseeraajan - ehkäpä laitan paremmat kuvat myöhemmin. - Pipossa on toisessa kokeilussa myös hiilikuitupuikot, eka kokeilu ei saanut innostumaan niistä, mutta nyt oli pakko taas ottaa ne käyttöön, kun kaikki muut sopivanpaksuiset puikot olivta jossain hukassa.

Helppotekoisia Bacctus-huiveja on tullut tehtyä aiemminkin, mutta yleensä omana reikäisenä muunnelmana. Teen levennyskerroksella myös lisäyksiä + kavennuksia niin, että reikärivit muodostavat lopulta vinoviivoja huiviin. Lisäksi olen virkannut loppulangasta reunaan ketjusilmukkakaaria. Näissä kahdessa kotoa löytyvässä huivissa on lankoina valkoisessa Novitan vanha mohairsekoitelankaa ja punaisessa on joku saksalainen ihanan pehmeä ohut villalanka, jonka nimessä oli Magic-sana (vyöte on jossain hyvässä tallessa). Samasta langasta tein myös suosikkini eli makkarapipon, olivat viime talven kovassa käytössä ja ihan hyvässä kunnossa vieläkin.

Nyt päätin tehdä jossain nettimaailmassa näkemäni idean pohjalta huiviin sileän oikean ja nurjan raitoja. Lankana on Cewekin Salida lanka, jota käytin on yksiin lahjasukkiin. Tässä vähän vaatimaton poseeraus uudelta huivilta, se on vielä niin pieni, ehkä saan paremman kuvan siitä, kun se vähän vielä kasvaa kokoa ja tulee rohkeammaksi...