sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

201. tekstini

Haa, enpäs heti huomannut, edellinen kahden työn postaus oli tämän blogin 200. teksti - onpa mennyt nopeasti aika ja aika monta työtä on valmistunut. Kiva selailla omaa historiaa taaksepäin.

Kuvitukseksi tähän pikku välityö, jossa pääosassa on lähinnä värit - ostin puikot Tampereen messulta ja nyt keksin kokeilla pitkästää aikaa metallipuikkoja ihan tavallisiin sukkiin. Kun kaivoin lankaa esille, hoksasin, että nämä puikot sopii ihan täydellisesti tähän väreiltään räiskyvään lankaan. Jotain vastapainoa edellisille pastellisille töille piti saada!
 Puikot on Taito-osastolla myydyt Addin Roosa-nauhapuikot, niin niitä mainostettiin. Oudot, kunkin puikon toinen pää oli terävä ja toinen tylpempi, mutta molemmat oli liian terävän oloisia mulle, rikoin niillä sormiani ja lankaa. Puikko piti neuloessa joka kerta kääntää niin että sain tylpän pään oikeaan käteen. Mutta ajan kanssa sukkien valmistuttua puikkojen päät tylsyivät ja lakkasivat rikkomasta mitään. Mutta en taida innostua näistä. Lanka sentään on kaunista, tulossa itselle vähän pidemmät ohuet sukat ensi talveksi. Lankaa jää ehkä vielä lapasiin tai sormikkaisiin kahdesta kerästä.

Pehmopaita ja pässinpökkimät

Nyt tulee karkeaa ja pehmeää samalla kertaa, sattuneesta syystä tuli kuvattua ne yhtä aikaa. Tuleepa pitempi teksti tällä kertaa, pitkän tauon jälkeen.

OSA 1
Koska on olemassa pehmopaperia, siksi tästä ekasta hommasta tuli nyt Pehmopaita. Voisi se olla Hattarakin ja Höttönen...

Pistäydyimme yhdellä syksyisellä matkalla Vekaranjärvelle ihan melkein matkan varrella olevassa megamyyntimarketissa Orimattilassa, koska olin nähnyt mainoksia sen käsityöosastosta. No, olihan se iso ja valikoima on laaja, hurjasti etenkin sukkalankoja, Teeteen lankoja, kaikenmoista kuitua. (Ja kameraa ei ollut mukana ja kännyn harvoista kuvista ei ole tänne.)

Itselleni tarttui mukaan silkkimohair-lankaa, en rohmunnut muuta. Jälkeen päin tajusin olevani kovin trendikäs, kun eri puolilla blogeissa alkoivat silkkimohairit tulla esille. Mulla ostopäätöksen teki (edullisen tarjoushinnan lisäksi) enempi hempeät pastellivärit, piti pitkään hiplata keriä, käydä välillä muualla ja palata sitten takaisin ottamaan kasa kahta tarholla olleista väreistä. Kotona sitten kadutti, että jätin hennon vihreän ottamatta harmaan ja lilan lisäksi/sijasta. Mutta lila tuntuu olevan myös trendiväri, siis tämä homma on kaksinkertaisesti trendien mukaista!!
Ajatuksena oli tehdä Lankamaailman sivuilla olleen ohjeen mukainen siistimpi yksinkertainen ja ohut edustuspaita. No, ei onnannut tuo ohuus, koska mun Teetee-lanka olikin neljä kertaa paksumpi kuin ohjeessa mainittu alkuperäinen lanka. Hankin sille kuitenkin kaveriksi ohjeen mukaisen saman sileän ja kiiltävän villa-nokkoslangan. Myös sen väriä piti pyöritellä jonkin aikaa - päädyin yhdistämään hennon lilani tumman harmaan kanssa. Lopputulos on jännästi siftaava väri.
Vähän tekeminen kahdella langalla takkusi välillä, toinen lanka tippui välillä puikolta. Mohair ei ole mitään lempimateriaalia, harvoin olen sitä käyttänyt. Viimeistely oli taas helppoa, lyhyt sauma oli pääntien reunuksessa (senkin olisi voinut välttää), käytännössä vain kaikkiaan 17 kerän langanpäät piti päätellä. Lankaa jäi pari pientä vajaata nöttöstä, menekin arviointi sentään onnistui nappiin.

Ihan muuten vaan kovin yksinkertainen malli, sivuissa kiilat ainaoikeaa, jonka reunoihin tehtiin lisäykset, jotta helmasta tuli leveä. Raglania tehtiin aika alas, kainalo on siksi melkein vyötäröllä.

Kovin on kevyen oloinen paita muhkeudestaan ja kuitujen määrästä huolimatta, painaa 550g. Ihan piti laskea eri kuitujen osuus: villa voittaa, sitä on noin 40% neuleen painosta, silkkiä 10%, mohairia 30 % ja nokkosta loput eli 20%..

OSA 2
Jostain taas tuli vähän outo idea mieleen, ehkä taustana on se pitkäaikainen toiveeni saada pidettyä enempi hameita ja mekkoja myös talvella: villahousut on saatava!

- Näitä tehdessä mieleen tuli lapsuuden leveälahkeiset villahousut, vähän samalla teemalla kuin vanha lastenelokuva Villahousupakko, karkeaa kauniin vihreää sekoitelankaa, niissä polvet ja peppu alkoivat pussittaa heti. Housuissa oli pahinta niiden pistely. Housujen kaverina oli samasta vihreästä sekä oranssinpunaisesta langasta tehty vaakaraitapaita, siitä muistakseni tykkäsin  kovasti.

Ostin marketista lankaa, ekaa vastaan tullutta harmaata Nallea. Luulen värin sopivan helpoiten käyttöön eri hamosten kanssa. Ja kovin kallista materiaalia en raaskinut ostaa tähän kokeiluun.

Ohjetta vähän kaivelin, kun ei ole mikään housuekspertti, Novitan sivuilla oli helpontuntuinen ohje. Vähän tuunasin laittamalla sivuun palmikkoa, jotta tekemisessä on jotain, mikä antaa apua edistymisen seurantaan ja estää pitkästymisen. Lisäksi tein housuni kokonaan joustinneuletta, nämä puikulalahkeet eivät ole sen takia mitenkään kuvaukselliset ilman ihmistäytettä:
 Yksinkertainen on kaunista, ainakin välillä. Ja hittityt värit on nyt mulla IN näköjään. Pitkästä aikaa, outoa.
Toisen osin pitsisen pöksymallin löysin ihanasta Talvineuleita kirjasta, mutta en halunnut koota pöksyjä useasta palasta, koska tunnen itseni ja viimeistelylaiskuuteni. Teenpä toiset myöhemmin, jos innostun näistä ekoista tarpeeksi!

Enpä ole ainoa, muitakin villahousujen tekijöitä löytyy, esim. Pujoliivi. Uusi hittityö nousussa??


tiistai 29. tammikuuta 2019

Varastettua ja lainattua

Olenpa oikea rosmo, kun pistin puikoille viime kevään epäonnistuneen tunikan purkulankoja, joihin käytin härskisti muualta varastamiani ideoita. Toivottvasti ei tule tavaksi, mutta tunnustin sentään, parannan tapoja loppuvuodeksi.

Pipo syntyi vähän ex tempore, piti saada joitain helppoa ja nopeaa hommaa näpeille. Muistin nähneeni Tampereen messuilla jollain osastolla poikittain neulotun pipon, teinpä sitten sellaisen omana versiona. Ihan pieni tuumaus ja menoksi, tämmöinen tuli - päälaelle piti tehdä vähän viel kerroksia kavennuksinee, koska pelkkä yhteenkursiminen teki rumaa jälkeä. Pitäiskö vielä laittaa iso tupsu?

 Kaulaliinan idean pihistin Myssyfarmilta, jonka tarinaa olen innoissani seurannut. Iso peukku heille kaikesta, hienot yksinkertaisen kauniit ja mietityt tuotteet sekä tarinan kohokohtana pipoja neulovat ja maailmaa kiertävät mummot. Törmäsin sivustolla myös yksinkertaiseen kaulaliinaan, jossa oli valtava innovatio eli joustinneuleisin huivin poikittain neulominen. Ainut hanakaluussa siinä oli luoda ja laskea 444 kpl silmuikoita. Oma versio on teollisesta  ohuemmasta langasta. Pahoittelen edelleen varkauttani, tämä tulee vaan omaan käyttöön. Pitkästä aikaa haustka käyttää kaulaliinaa - tosin sen pituus alkaa olla kohta jo maahan asti muutaman kerran käytön jälkeen.
Ihan tehosteeksi pipoon lisäsin jemmoistani löytyneen napin, nyt kehtaa kulkea pipossa hyvällä omalla tunnolla - saa neuloa rauhassa ilman selityksiä - viimeistään nyt...ja tästä eteenpäin koko vuoden ja koko elämän  (joo, selitykseksi: mulla on edelleen syvällä sisälläni yhden läheiseni aiheuttama haava, hänen mukaansa olen 'laiska virkkaaja', kun valitsin vapaalla mieluummin käsityön kuin siivoamisen tms kotityön).



lauantai 29. joulukuuta 2018

Lankakirjanpito eli hamsterin tunnustuksia, osa 2/2018

Pakko kai katsoa totuutta ihan silmiin asti ja tarkistaa tilanteeni lankakasojen suhteen nyt uudelleen, edellinen oli keväällä. Vähän tämän julkaisua venytin, että sain saldoa vähän paremmaksi, kun tuli hankittua joulujuttuihin jonkin verran lankaa.

Havaintoja:

Ei kannattaisi käydä koskaan Korialla (Novitan tehtaanmyymälässä) päinkään tai Orimattilassa (Megamyyntiareenalla)  - tosin valmistakin isosta osaa ostoksista on tullut. Kesän jälkeen pääsin siirtymään enempi sitten jemmojeni pariin, kun villaa löytyy sieltä selvästi enempi kuin kesälankoja. Ostin myös itselleni täysin sopivan kortin, löytyy täältä.

Monia pieniä töitä, muutama sukkapari, lapasia, peruspipo ja säärystimet tein myös välihommina isompien töiden ohessa, niissä ei ole paljon esiteltäväksi, lankaa niihin sentään kului, osa niistä tässä alla.
Yhteenvetoa vuoden lopulla:

Ostettu 2018 yhteensä 7900 g
- ed. kerrasta eli huhtikuusta muutosta + 5700 g eli osteskeluni painottuu syksyyn, kun alkuvuoden ajatukset on sopivasti unohtuneet

Käytetty 2018 yhteensä  8815 g  eli ed. kerrasta muutosta + 6260g

Lopputulos: vielä olen onneksi miinuksella eli varastoni vähän vajenevat (kilon vuositahdilla?) koko ajan, mutta tällä menolla varaston pohjan saavuttamiseen mennee melko pitkä aika. Käytetyn langan lisäksi kesken olevissa töissäni on kiinni nyt noin 2000g lankaa, pääosa uusia ostoksia, mutta sitä en saa vielä laskea tähän mukaan, puikoilla tulossa kaksi isompaa työtä ja yksi jämälankahuivi.

Nyt puikoilla kesällä ostetuista punasävyisistä villalangoista siisti kauluksellinen jakku tekstiilipintaa muistuttavalla neulemallilla, linen stich kai nimeltään. Siihen sotken kolmea eri väriä, kahta pätkävärjättyä sekä yhtä yksiväristä. Homma vaati tavallista isomman mallitilkkujen neulonnan että sain aikaan mieleiseni värityksen. Malliin löytyi idea vanhasta Novitan lehdestä (kuva alla). Metalliset napitkin jo hankin, ei voi tekeminen jämähtää niiden hankkimiseen - mutta homma jäi holdiin, kun tuli joulujutut väliin.

Yksi iso neuleenraato meni purkuun, ehkä sen perintönä syntyy vielä toinenkin työ purkulangoista, ideaa jo olisi mielessä.

Ehkä jossain välissä pitää ottaa lisää jotain pientä sukkaa, pipoa vaikka odottamaan saajaansa lahjoituslaatikkooni, lippulappua torkkupeittoon tai kukkamattoon (sen idea on ollut hautumassa jo pitkään) tms. vielä työn alle, kun isoja neuleita on hankala neuloa syliin jatkuvasti tunkevan kissa-apulaisen takia. On kelit olleet sen verran viileät jo, ettei katti tunnu tarkenevan ilman ihmispatteria iltaisin. Lankajämien kimppuun siis mars! Pahimmat lankakasat ja -korit on nyt syksyllä järkättyä ja vähän niputettukin yhteen eri jämiä, jotain niistäkin syntyy saldoani parantamaan lähiaikoina, ehkäpä :) sitten ensi vuonna.

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Joulua joulua joulua

Vähän jätin viime tippaan tänä vuonna joulujutut, kiire meinasi tulla, vaikka ihan vaan muutamia lahjoja neuloin, lähinnä sukkia syntyi (kuvat vähän myöhemmin) ja pari pientä joululiina tuli pika-pikaa ommeltuna.

Joulupakettien koristeeksi virkkasin pieniä kuusia tällä kertaa, aiemmin olen tehnyt sydämiä, nämä kaksi víhreää lankaa löytyi kotoa samoin kuin joulunauhat.

Elävää kuusta emme nytkään, toista kertaa historiassa tuo sisälle, korvikkeeksi neuloin pieniä kuusia, joiden sisälle löysin pahvisia tai styroksisia lieriöitä - koristelu valoin on vielä tekemättä, ehtiihän vielä huomenna perinteiseen tyyliin...kuusien alla on Gran Canarialta muutama vuosi sitten ostettu liina.

Kotilieden joululehdessä oli helppo virkatun tähden ohje ja kotoa löytyi sopivanväristä Novitan Strömsöötä tuolinpäällisen jäljiltä, siispä piti tehdä eilen illalla muutama tähtönen pannunalukseksi tai koristeeksi ja taas lankavarastoni pieneni vähäsen.

Ihan pöhköin hömpötys tänä jouluna oli yhden tietyn sukan neulominen - idea tuli Orimattilasn Megamyyntiareenalla käydessä.
Siis kuvassa yksi sukka malliltaan pienen ihmisen sukka, minikokoisen oloinen muodoiltaan mutta...
...jonka koko on vähän tavallista isompi. Ei tullut ihan yhtä suurta kuin esikuvansa Orimattilassa oli, mutta isoin omatekoinen se kyllä on. Ja mikä parasta, tähän löytyi kaikki punasävyinen noin 500 g 7 veljestä lankaa kotoa tosi vanhoista jemmoista. Muutama paketti siihen mahtuu, ellei kissa ota sitä vielä ennen huomista omaan käyttöönsä, lämmikkeeksi.

Rauhallista ja piparikasta joulua!